Syksyn paras kasvisruoka

Syksyn vakilemppari kasvisruoka on punajuuripasta. Tosin yritän vältellä hiilihydraatteja parhaani mukaan ja välillä korvaan pastan esim. jauhelihalla. Tässä kuitenkin perusresepti:

Pilkotaan suuri sipuli kapeiksi siivuiksi ja kuullotetaan öljyssä.
Pilkotaan kaksi tuoretta punajuurta tikuiksi ja lisätään sipulien sekaan ennen kuin sipulit ovat kypsiä ja lisätään hiukan öljyä. Haudutetaan kannen alla n. 15 min tai kunnes punajuuret ovat oman maun mukaan sopivan rapsakoita. Rakenne on parempi, jos et kypsennä punajuuria ihan pehmeiksi. Maustetaan mustapippurilla sekä viherpippurilla. Lopuksi sekoitetaan vielä noin kolme ruokalusikallista ruohosipulituorejuustoa. Tämän kanssa sopii penne-pasta, jonka voi tarjoilla erikseen tai kasviksiin sekoitettuna. En lisää tähän ollenkaan suolaa, koska punajuuri on itsessään niin maukas.
Hyvä ja helppo ruoka!

Ps. Netistä näyttää löytyvän tästä montakin muunnosta, joten reseptiä on helppo muuttaa omaan makuun sopivaksi.

keltainen kevyt kevätsalaatti

Värikäs ruoka maistuu paremmalta. Keväisen keltainen mangosalaatti on lempparini. Tässä ohje kahdelle:
Revitään kulhoon muutama kourallinen tammenlehvä- ja jäävuorisalaattia. Halkaistaan puoli kourallista keltaisia tai punaisia kirsikkatomaatteja. Paloitellaan keko kurkkua joukkoon. Sekaan vielä hiukan revittyä rucolaa sekä tuoretta basilikaa. Puolikas tai kokonainen makea salaattisipuli (maun mukaan) ohuina siivuina. Tärkeimpänä osana lisätään tuoretta mangoa ohuina siivuina. Salaatiohjeen vaikein osuus on löytää sopivan kypsä mango. Yleensä kaupoissa on yli-ikäisiä tai aivan raakoja mangoja, jotka tosin kypsyvät nopeasti huoneen lämmössä. Mango on parhaimmillaan kun hedelmän pinta on jämäkkä, mutta joustava.
Ja sitten eikun herkuttelemaan!

Uusi italialainen ravintola

Tampereelle on avattu jokin aika sitten uusi italialainen ravintola Vinoteca del Piemonte. Olin kuullut paikasta paljon kehuja, joten päätimme ystäväni kanssa testata sen. Olen varsinainen herkkusuu, joten odotin vesi kielellä ruokaelämyksiä.

Alkuruokatrilogia (8 euroa) koostui kolmesta todella hyvin pienestä alkupalasta: Pienen pieni parin sentin paksuinen tartarkäärö, puolikas paahtopaistin siivu tonnikala- ja kapriskastikkeessa sekä aurinkokuivattu tomaatin pala. Alkupalojen maut olivat kyllä kohdallaan, mutta hinta oli aivan liian kallis pieniin nokareisiin nähden. Annos näytti jopa huvittavalta suurella lautasella. Pääruoaksi valitsin tagliatellepastaa, jossa oli Speck-kinkkua, juustoa ja kirsikkatomaattia ja sen kanssa Dolcetto d'Alba 2006 punaviiniä. Tagliatellekin oli ihan hyvää, mutta mitään ihmeellistä elämystä en valitettavasti kokenut. Jos ravintolaruoka on sellaista, että  kykenee samaan tasoon omassa keittiössään, se ei täytä minun vaatimuksiani.  Hiukan jäi sellainen vaikutelma, että ruokalistassa oli liikaa turhaa kikkailua, ja kuten pöytäseurueemmekin totesi, se ei ole koskaan hyvä juttu. Jälkiruokaa emme tilanneet, sillä jatkoimme Irish Coffeella seuraavassa paikassa ja se sai korvata jälkiruuan tällä kertaa.

Vähän jäi harmittamaan, sillä paikan tunnelma oli mukava ja  mutkaton.Olin toivonut saavani uuden italialaisen lempparin aikoja sitten Siperiassa lopettaneen Il Fornon tilalle, siellä oli muuten mahtavaa rucolapizzaa! Ajattelin kyllä käydä vielä toistekin testaamassa jotain muuta ruokalajia, jospa seuraava kokemus olisi positiivisempi!